Bittikarttagrafiikka

Bittikarttagrafiikka

• Kuvien esitystapa digitaalisessa muodossa tietotekniikassa
• bittikarttakuva, pikselikuva ja rasterikuva
• Bittikartta muodostuu pikseleistä (kuva-alkioista, kuvapisteistä)
• Pikseleillä on tietty oma väri, jotka on järjestetty riveittäin vasemmalta oikealle

• Yleisin kuvien esitystapa tietotekniikassa
• Käytetään www- sivuilla, kaavioissa ja digitaalisten kuvien tallentamisessa
• Kuvankäsittelyohjelmilla muokataan bittikarttagrafiikallisia kuvia
• Suureen pikselikokooon tehdyt kuvat voidaan pienentää pienempään pikselikokoon, jos kuvaa käytetään www- sivuilla

Yleisiä bittikarttamuotoja:

1. Pakkaamattomat:                                             
• BMP ja TIFF
2. Häviöllisesti pakattu, valokuville tarkoitettu:
• JPEG
3. Häviöttömästi pakattuja, piirroksille sopivia:
• PNG ja vanhempi GIF

Kuvanlaadun kaksi suuretta

Pikseliresoluutio

• Kertoo kuinka monta pikseliä on vaaka- ja pystysuunnassa
• Resoluutio kirjoitetaan Leveys x Korkeus x Syvyys
• Resoluutioon eli erottelukykyyn ei voida vaikuttaa jälkeenpäin 
• Pikseliresoluutiota voidaan kasvattaa algoritmeilla
• harvoin hyötyä
• ei lisää yksityiskohtia
• kuva sumenee tai pikselöityy
• Pikseliresoluutiolla voidaan suurentaa tai pienentää, mutta ei saada välttämättä terävää kuvaa
• Pikseleitä näytetään toisiinsä sulatettuina

Pikselitiheys

• Laitettaessa kuva paperille pikseleiden täytyy olla niin tiheässä ettei niitä erota neliöiksi
• Määrää kuvan tiheyden
• Mitataan yksiköllä ppi (pixels per inch, pikseliä tuumalla)
• virheellisesti dpi (dots per inch, pisteitä tuumalla)
• käytä vain tulostimen resoluutiossa
• Se lasketaan jakamalla pituus pikseleinä pituudella tuumina 
• Kutsutaan fyysiseksi resoluutioksi tai tarkkuudeksi

Pikseleiden lukumäärä

• Megapikseli eli kaikkien pikseleiden määrä bittikarttakuvassa
• Megapikselit ovat pikseliresoluution rinnalla vääränlainen tapa ilmaista kuvanlaatua

Värisyvyys

• Kertoo kuinka monta bittiä käytetään värin esittämiseen pikseliä kohden
• Nykyään värinsyvyys on melkein aina 24 bpp (bits per pixel) 
• kolme tavua yhtä pikseliä kohden
• yksi tavu jokaista RGB-väriavaruuden komponenttia varten
• 24 bitillä voi olla 16,7 miljoonaa eri väriä, jolloin silmälllä on mahdoton erottaa väriarvoja, jotka ovat vierekkäin, toisistaan
• Bittimäärä ei kerro kaikkea
• 8bpp (256-värinen) kuvassa voi olla jokin väripaletti, jossa voi olla vain tietyt värit

Yhtälöitä:

• pikselitiheys = pikseliresoluutio/fyysinen koko
• 1 tuuma = 2,54 cm
• kuvan koko pakkaamattomana = pikselileveys x pikselikorkeus x (värisyvyys bitteinä/8)
• megapikselien määrä = pikselitiheys x pikselikorkeus/1 000 000